Lyhyt esittely

"Ystävyyskuntatoiminnassa kaksi yhteisöä lähestyvät toisiaan toimiakseen eurooppalaisella tasolla, kohdatakseen ongelmiaan ja solmiakseen välilleen entistä läheisemmän ystävyyssiteen".

Tämän määritelmän ystävyyskuntatoiminnasta laati Jean Bareth, yksi Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston CEMR.in perustajista, toisen maailmansodan jälkeen. Barethin määrittelemät ystävyyskuntatoiminnan ensisijaiset arvot ovat: ystävyys, yhteistyö ja keskinäinen tuntemus Euroopan kansojen välillä. (Yksi seikka kaipaa kuitenkin täsmennystä: nykyään ystävyyskuntatoiminta on usein useamman kuin kahden kumppanin välistä toimintaa).

Ystävyyskuntatoiminnassa eurooppalainen yhtenäisyys ja identiteetti rakentuvat ruohonjuuritasolla. Se on ehkä kaikkein näkyvin osa eurooppalaista yhteistyötä: tuhansiin kaupunkeihin ja kyliin saavuttaessa vierailijan silmiin osuu ensimmäiseksi kyltti, jossa ylpeästi ilmoitetaan kaupungin ystävyyskunnan tai -kuntien nimet.

Ystävyyskuntatoiminnassa on hienoa sen joustavuus. Kumppaneiksi voivat ryhtyä kylät, kaupungit, maakunnat, suurkaupungit … Toiminnassa voidaan keskittyä moniin erilaisiin asioihin, ja mukana voi olla erilaisia toimijoita kahdesta tai useammasta kumppanuusyhteisöstä.

Hyvä ystävyyskuntasuhde voi tuoda monenlaista hyötyä yhteisölle ja kunnalle. Yhdistämällä ihmisiä Euroopan eri kolkista se tarjoaa mahdollisuuden käsitellä ongelmia, vaihtaa mielipiteitä ja ymmärtää erilaisia näkökulmia minkä tahansa asian tiimoilta, jossa osapuolilla on yhteinen etu tai joka on yhteinen huolenaihe.

Ystävyyskuntatoiminnan myötä nuoret voivat päästä kosketukseen toisten maiden nuorten kanssa ja saada itseluottamusta. Toiminta voi auttaa meitä kaikkia ymmärtämään paremmin, mitä Eurooppa on, mitä eurooppalaisuus merkitsee tämän päivän maailmassa – ja millainen tulevaisuus meitä odottaa.

Ystävyyskuntatoiminnassa löytyy monia esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jotka kattavat useita aihealueita: taide ja kulttuuri, nuoriso, kansalaisuus, kestävä kehitys, paikalliset julkiset palvelut, paikallinen talouskehitys, sosiaalinen osallisuus, solidaarisuus ...

Kumppanit sitoutuvat toimintaan pitkällä tähtäimellä, eivät projektiluontoisesti. Toiminnan tarkoitus on jatkua poliittisten suhdanteiden muuttumisesta huolimatta tai riippumatta yhden tai useamman osapuolen lyhytaikaisista ongelmista, sekä tarjota tukea vaikeina aikoina (esim. suurtulva). Koska kumppanuuteen sitoudutaan pitkällä aikavälillä, on tärkeää punnita sen sisältö säännöllisin väliajoin ja näin varmistaa, että suhde pysyy dynaamisena ja toimivana vastaten senhetkisiä tarpeita.

Yhtä tärkeää ystävyyskuntatoiminnan onnistumiselle on eri osapuolten, kunnan ja sen asukkaiden, sitoutuminen. Lyhyesti sanottuna: ystävyyskuntatoiminta ei ole mahdollista ilman asukkaiden aktiivista osallistumista! Tämän vuoksi on usein tarpeen perustaa ystävyyskuntakomitea paikallisten viranomaisten ja asukkaiden saattamiseksi yhteen.